Miksiköhän jotkut puheet yhtäkkiä loppuvat?

Source: Miksiköhän jotkut puheet yhtäkkiä loppuvat?

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Mitä yritys voi ostaa professoreilta?

Mitä yritys voi ostaa yliopistokeskuksen professoreilta 5.000 eurolla?

Olemme kevään aikana kysyneet professoreiltamme vastauksia otsikon kysymykseen. Ajatuksenamme on saada yliopistokeskuksen innovaatiopalveluja yritysten käyttöön nopeammalla rytmillä kuin sitoutumalla monivuotisiin hankkeisiin. Siis haluamme olla mukana yritysten uudistumisessa.  Kaikki tiedämme, että väitöskirjat sellaisenaan eivät ole ”käyttöliittymältään” yrittäjäystävällisiä, vaan ne toimivat parhaimmillaan tutkijoiden keskinäisessä keskusteluissa.

Uuden luomiseen löytyi monta tapaa

Ostaisitko professorilta workshop –projektin, jonka kokonaiskestoksi määriteltäisiin yksi viikko?    Yrityksesi tavoitteena voi olla esimerkiksi uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien kehittäminen, uusien asiakasryhmien löytäminen, uusien markkina-alueiden valloittaminen, strategian päivittäminen, toimialan ja kilpailutilanteen analysoiminen.  Workshopin valmisteluun kuuluu tapauskohtaisesti yrityksesi kanssa sovittuja asioita. Niitä voivat olla teeman tutkimuksiin tutustumista, asiakashaastatteluja ja kilpailijakartoituksia. Itse workshopit ja koko projektista tehtävä yhteenveto toteutetaan vuorovaikutteisesti yrityksesi ja professorin kanssa. Tämän kustannus on 5.000 euroa. Kannattaisiko kokeilla?

Uusia ratkaisuja yritys voi hakea myös professoreiden vetämistä tuotekehitysverstaissa, tiedeprässeissä tai tuotekehityksen aivoriihissä. Näiden kaikkien kokoonpano, tavoite ja kesto sovitaan tapauskohtaisesti. Yhteistä näille on, että uuden hakemiseen osallistuu yrityksen edustajat, alan professori ja tutkija sekä mahdollisesti myös yrityksen yhteistyökumppani tai asiakas.  Tämän kustannus on 5.000 euroa. Kannattaisiko kokeilla?

Monille aloille laatusertifikaatit, auditoinnit ja kestävyysmittaukset ovat kaupankäynnin ehto. Uusi tuote tai palvelu voi tarvita testausprosessin, yrityksesi verkosto voi haluta kuunnella useammankin professorin näkökulmia uudistamistyönsä tueksi.  Näitäkin voi ”tilata” professoreiden tutkimusryhmiltä.

Juuri ennen kesälomia tuli Tekesiltä viesti, että pk-yritykset voivat hakea innovaatioseteliä, jolla he voivat ostaa  asiantuntijapalvelua. Tänä on maan hallituksen yrittäjyyspaketin yksi toimenpide.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Kaikenmaailman yliopistot

Onko suomalainen yliopistomaailma elänyt muusta yhteiskunnasta erillisenä saarekkeena? Eivätkö hallinnon ja talouden uudistumispaineet ole koskettaneet yliopistoja laisinkaan? Onko yliopistoissa on tutkiskeltu jonninjoutavia asioita, kun olisi pitänyt tuottaa kilpailukykyä parantavia innovaatioita? Yrittävätkö kaikenmaailman dosentit puuttua asioihin, mistä eivät oikeastaan tiedä? Lomailisivat hekin.
Näitä yliopistomaailman viestejä olemme itse kukin kuulleet, näille olemme hymähtäneet tai nämä ovat vihastuttaneet.
Asialla näyttää olevan muitakin puolia. Työssäni koordinaattorina näen, miten Tampere3 etenee kohti Tampereen uutta yliopistoa, missä kaksi yliopistoa ja paikallinen ammattikorkeakoulu yhdistävät osaamistaan. Tuloksena syntynee Suomen suurin yliopisto. Kolmas Pyörä uudistaa Helsingin yliopiston tutkintokoulutusta ja koulutuksen työelämäyhteyksiä. Taideyliopisto on harmonisoimassa kolmen taideakatemian toiminnot tavoitteenaan kouluttaa osaajia monitaiteelliseen työelämään. Vaasan yliopisto hio hallintoprosessejaan, jotta resurssit voidaan kohdentaa tutkimukseen ja koulutukseen. Kaikki ovat muutoksia, jotka tuovat uutta tarttumapintaa myös Seinäjoelle. Voimme esimerkiksi olla helpottamassa opiskelijoiden siirtymistä ammattikorkeakoulusta yliopistoihin, voimme olla tuomassa yrittäjämäistä ajattelua yliopistojen koulutuksiin. Meille on kertynyt ripakopallinen työelämäyhteistyön osaamista, joka onkin aivan oma osaamisen lajinsa.
Maailmassa on noin 20 000 yliopistoa, Suomessa 14. Suomen yliopistoista ¾ on arvioitu maailman 500 parhaan joukkoon. Näiden rankinglistojen tekijät joko arvioivat vääriä asioita tai suomalaisen yliopisto tekee joitakin asioita ihan oikein.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Pitää muistaa, pitää myös ymmärtää

Pitää muistaa, pitää myös ymmärtää

Katsoin eilenkin uutisia ja 10 minuutin aikana muistutettiin:
finanssitavaratalon analyytikko sanoi: ”Pitää muistaa, että Nokian brandi …
pelifirman toimitusjohtaja sanoi: ”Pitää muistaa, että toimiala…
ministeri sanoi: ”Pitää muistaa, että kaivosyhtiö…
iso ministeri sanoi: ”Pitää muistaa, että..

Jos nyt liittyisin kuoroon, sanoisin, että yrittäjän pitää muistaa miettiä, millä osaamisella yritys kohtaa tulevaisuuden. Heti perään voin todeta, että paljon asiaa yrityksissä juuri nyt mietitäänkin.
Mistä tiedän, että mietitään? Olen tehnyt syksyn aikana yrityksiin osaamiskartoituksia. Kartoitus tehdään muutaman yrityslähtöisen kysymyksen avulla. Yrittäjä vastaa esim. mikä on yrityksessä oleva osaaminen nyt, mitä tarvitaan 3-5 vuoden kuluttua ja mitkä osaamiset ovat avainroolissa.
Me yliopistolla liian helposti ajattelemme, että henkilöstön kehittämisstrategia on tietyn muotoinen asiakirja mapissa. Tällaista asiakirjaa ei välttämättä kaikissa yrityksissä ole, mutta kaikki yrittäjät, joita olen haastatellut, ovat osanneet vastata kysymyksiini. He ovat osanneet antaa asioiden tärkeydelle numeerisia arvoja ja myös ovat listanneet toimenpiteitä, miten osaamista tässä yrityksessä kehitetään. Isommissa yrityksissä osaamisen kehittämiseen on enemmän resursseja ja sitä myötä asioilla on myös määrämuotoja. Mutta kaikille asia on tärkeä.
Perusyrittäjä haki verkostoonsa 10 tekijää
– ilmoita työvoimatoimistoon, sanoin
– ensin menen parina päivänä kahviaikaan Nesteelle, vastasi perusyrittäjä
Aika suunnitelmallista touhua. Tekijät löytyvät

4 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

Kolmen päivän koulutuslaki ja koulutussuunnittelu

On yrityksen edun mukaista huolehtia osaamisesta. Vuoden 2014 alussa valtiovalta tarjoaa tähän myös verokannusteen.  Toki henkilöstön koulutuskustannukset ovat lähtökohtaisesti olleet verotuksessa vähennettäviä eriä tähänkin saakka , mutta nyt on mahdollista vähentää 50 % myös koulutusajan keskimääräisestä palkkakulusta.  (HE 95/2013 ja HE 99/2013).

Jotta yritys voisi tehdä koulutuksesta verovähennyksen, on koulutuksen oltava suunnitelmallista, yrityksen tuotannon ja palvelutoiminnan tarpeista lähtevää.  Koulutuksella ennakoidaan muutoksia.  Koulutussuunnitelma on tehtävä yli 20 henkilön työpaikoilla. Se on vapaaehtoinen alle 20 hengen yrityksissä, mutta niissäkin verovähennyksen saamisen edellytys on koulutussuunnitelman tekeminen ja sen toteuttamisen arviointi.

Koulutussuunnitelmat eivät toki munkkilatinaa ole. Hyvä koulutussuunnitelma kertoo yrityksessä olevan osaamiscapin tai – kuilun, joka on nykyisen osaamisen ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen välillä. Koulutussuunnitelma ottaa kantaa, miten ja millä aikataululla  tämä kuilu kurotaan kiinni. Lisäksi näissä kannattaa mainita yleisperiaatteet, miten ikääntyvien ja työttömyysuhanalaisten henkilöiden osaamista ylläpidetään ja miten koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan.

Koulutusta yritys voi tuottaa itse tai ostaa sen oppilaitokselta tai muulta koulutuspalvelujen tuottajalta.  Koulutusmuotoja voivat olla lyhyet täydennyskoulutukset, erikoistumiskoulutukset, oppisopimiskoulutukset ja myös  tutkintoon johtavat koulutukset jne. Normaalia perehdyttämistä ei pidetä tässä tapauksena koulutuksena.

Säädökset koskevat paitsi yksityisiä yrityksiä myös julkishallinnon organisaatioita.

Vertailun vuoksi tilastotietoa:  Vuonna 2012 koulutus kesti yksityisissä palveluissa 4,6 päivää ja teollisuudessa 3,6 päivää. Kokonaisuutena yksityisellä sektorilla työnantajan maksamaan koulutukseen osallistui 52 prosenttia työntekijöistä.

Jos kaipaat  apua  koulutussuunnitteluun, ota yhteyttä. Olemme testaamassa joitakin työkaluja, joiden avulla osaamiscappien selvittäminen sujuisi tunnin, parin  haastattelun pohjalta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Oppimisen riemusta

Oppimisen riemusta

Teenpä pikapikaa muutaman tehtävän, samalla kun katson toisella silmää Ajankohtaista kakkosta.  Avaan kirjan ja otan tarvittavat työvälineet esille.  Apua, mikä on tosisuuntima, mikä on kaapelinmitta, onko viittapoiju sama vai eri kuin poijuviitta,  miten päin astelevy laitetaan kartalle, millä tehdään merkintä, kun   molemmat kädet jo ovat kiinni harpissa, mitä tässä oikeastaan lasketaan.  Nouseva ahdistuksenpoikanen toi mukanaan vielä peruskysymyksen, minkä ihmeen takia menin  kurssille.  Tämä nyt ei taida päästää helpolla.

Ei muutakuin TV kiinni ja enemmän valoja.  Tuijotin karttaa, selasin oppikirjaa, vertailin mallivastauksia omiin aikaansaannoksiin, laskin astelukuja, vedin suoria viivoja terävämmällä kynällä, siirsin astelevyä pitäen suunnan samana  ja  yritin kaikin tavoin vimmatusti ottaa uudesta otetta.

Kun tehtävät alkoivat sujua, laskin vielä tuon, tuon, tuon ja tuon. Aamuyöllä maltoin lopettaa. Aamulla katsoin haikeana oppikirjan, kartan, astelevyn, viivoittimen ja harpin päälle. Kuinka mukava olisikaan jatkaa vastaopitun soveltamista.  Mutta töihin on mentävä. Onneksi Silja ja Tero ymmärsivät riemuni.  Tero kertoi, että nämä tiedot ovat kysyttyjä myös alan työmarkkinoilla.
Niinpä niin, minkä ison ilon uuden oppiminen tuokaan. Onneksi sitä voi kokea aika-ajoin täällä työpaikallakin.  Tai ainakin voi aktiivisesti yrittää löytää niitä tehtäviä, joissa oppii uutta.  Tätä tapahtuu byrokratian häkkyrässäkin, mutta asiakaskontakteissa melkein aina.

Kippari sanoi, että oikeastaan Hilkun miehistön pitäisi olla kurssin käynyttä. Tässä tarpeeksi hyvä syy osallistua saaristolaivurikurssille.
Onneksi on ainakin kaksi asiaa, missä päätöksenteko on selkeää. Veneessä tehdään niin kuin kippari sanoo, tanssilattialla mennään sinne ja siinä tahdissa kuin mies vie.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Kohtaamispaikkoja

Yliopistoissa tutkitaan, tutkimustuloksia levitetään koulutuksissa ja muulla tavalla vuorovaikuttamalla.   Selkeä konsepti, kuka lieneekään  konseptoinut.   Tämän konseptin tehostaminen on ollut viimeisen vuoden aikana iso yhteinen työ meillä yliopistokeskuksessa.   Minulla on tosin tuntuma, että tätä pohtivat maailman muutkin yliopistot. Pitäisikö meidän systemaattisesti seurata, minkälaisia ratkaisuja maailmalla löytyy?  Kyllä varmaan.

Miten tutkimustuloksista tulee liiketoimintaa ja muuta toimintaa, ennenkuin tulos happanee?  Jokin hidaste tässä tuntuu olevan. Puuttuuko välistä joku prosessin osa?  Yliopistotutkijat ovat ammattitutkijoita, eivät he ole välttämättä yrittäjiä tai liikkeenjohdon konsultteja. Konsultit puolestaan tuntevat yrityskentän ja tutkijat tutkimustulokset.

Olemme kysyneet uudistushakuisilta kasvu- ja portfolioyrittäjiltä, miten he voisivat hyödyntää yliopistotutkimusta yritystoimintansa kehittämiseen.  Hienoja tilaisuuksia ja hienoja vastauksia. Koossa on parikymmentä anelosta,  jotka voidaan tiivistää muutamaan asiaa: Professoreiden ja yritysjohtajien henkilökohtaista vuorovaikutusta ei kannata kovasti ulkoistaa, pitää olla suunniteltuja ja  säännöllisiä  kohtaamispaikkoja.  Yhteistä kehittämistä yliopistotutkimuksen ja yrityksen välille syntyy sen kautta, että toiminnassa on yhteinen maali ja että tutkimustulosten soveltaminen yrityksessä on organisoitu.   Selkeitä asioita, ne pitää vain tiedostaa.  ”Ylimääräinen vääntäminen yrityksen ongelmien tunnistamiseksi ulkopuolelta ei  ole niin hyödyllistä.” sanoi Kari R. korkeakoulustrategian kuulemistilaisuudessa.  Näin varmaan on. Pidetään omat roolimme.

– Teen  isona samaa kun vaari.

– Sikalafarmari tarvitsee paljon kaikenlaista taitoa, sinun kannattaa käydä siihen koulua.

– Voin minä kouluunkin mennä, mutta paljon opin, kun olen vaarin mukana  hommissa.

Näin työssäoppimisesta tuumasi Tatu 5 v.

Tänä keväänä Tatu oli 30 tuntia kevätkylvöissä,  se on ainakin 1  opintopiste. Meinasi päiväkotiin ehtimisen kanssa tehdä tiukkaa.

4 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized